Nurina alkaa.
Hohhoijaa, vaihteeksi taas tänään töihin tullessani kone oli buutannut. Kertakaikkiaan aivan käsittämätöntä että moisesta p****sta (käyttiksestä) vielä joutuu (firma) maksamaan jotain! Huh huh.
Odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää kun saan siirtyä täysin Linuxin käyttäjäksi. Siihen saakka päivittäin hiukset harvenee, suu kaipaa saippuapesua ja vähän väliä saa hävetä äänekästä avokonttorikäyttäytymistään…
Microsoft Outlook “toimii” typerästi; aina kun irrotan koneen telakasta, kadottaa Outlook yhtäkkiä kyvyn käsitellä personal folderssia, jotka sijaitsevat erillisellä verkkolevyllä. Verkkolevy itse sen sijaan toimii normaalisti.
Entäpäs Word? Miksi tallentaessani dokumenttia tallennuspainike (se korpunkuva) ei mene harmaaksi, eli disabloidu? Siitä ei nyt näe onko dokumentti talletettu tai ei. Ihan normaali pienen pieni käytettävyysasia, mutta M$ ei näitä asioita hanskaa, muut tuon tuntuvat osaavan.
Tiedostojenavausdialogi on todella typerästi tehty; Joka kerta kun avaan sen, joudun uudestaan säätämään näkymän haluamani laiseksi: details-näkymä, ikkunan koon suurennus, järjestetty muokkauspäivän mukaan, jne. Ainoa tapa löytää tiedostoja järkevästi. Miksei dialogi voi muistaa haluamaani asetusta? Kahden peräkkäisen avauksen välillä voi olla aikaa 2s, mutta aina on tehtävä sama säätörumba uudestaan.
Se suuri ikoninäkymä on kyllä surkeuden huippu. Yksittäisiä tiedostoja ei voi erottaa toisistaan, jos niiden nimen alkuosa on samanlainen, sillä vain tuo alkuosa näytetään ikonin alla. Sitten tulee piste, piste, piste - M$ way. Pitää mennä ko. tiedoston päälle ja klikata, että näkee onko kyseessä joku-dokument-1.doc vai joku-dokument-2.doc. Käytettävyys on tästä kaukana.
Järjestelmämuuttujien asettaminen vasta tuskaa onkin; olemattoman kokoiseen tekstilootaan pitäisi kirjoittaa useita useiden kymmenien merkkien pituisia polkumäärityksiä. Yksittäisen polkumäärityksen löytäminen tuosta tekstiruudusta on aivan täyttä tuskaa. Miksei jokaiselle määritykselle voi olla omaa ruutuaan, jonka pituus *ei ole* 10merkkiä… tai vielä parempi, mikseivät nuo määritykset voi olla omassa tiedostossaan?
Nurinan loppu. Nyt tuntuu pikkuisen paremmalta taas.
